Moikka taas pitkästä aikaa ensimmäistä kertaa Suomen puolelta! Oon itseasiassa ollut täällä jo yli kaksi viikkoa, mut koko aika on ollut sellaista juoksemista, että enhän mä mitään oo ehtinyt tänne kirjoittelemaan.
Ennen Suomeen paluuta mulla oli lähdöstä vähän ristiriitaisen fiilikset. Kiva päästä kotiin, mut mitä mä teen mun elämällä? Mulla ei nimittäin ollut mitään töitä tai järkevää tekemistä pääsykokeiden jälkeen tiedossa. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä enkä ehtinyt olla viikkoa pidempään työttömänä! Itseasiassa oon ehtinyt tekemään jo kolmea eri duunia tän pariviikkoisen aikana. Vielä jännätään tuloksia pääsykokeista, mutta muilta osin alkaa elämässä loksahdella palaset paikoilleen.
Blogin tulevaisuudesta mä nyt en osaa sanoa juuta tai jaata. Luultavasti tuun kirjoittelemaan tänne vielä jonkin näköistä jälkipuintia tai jopa kuulumisia, mutta ainakaan sen isompaa stressiä en tästä aio ottaa. Selvähän se on kuitenkin, että mulla tänne enää ei samalla tavalla asiaa ole kuin Saksassa asuessa. Joka tapauksessa, tämä jää ainakin toistaiseksi näkyville tänne internetin ihmeelliseen maailmaan ihan itselleni muistoksi, ja ehkä tänne muutava tuleva au pairkin eksyy googletellessaan muiden kokemuksia!
maanantai 16. toukokuuta 2016
sunnuntai 24. huhtikuuta 2016
Loput Pariisista
Vikoilta päiviltä mulla on niin vähän kuvia, että päätin nyt lyödä kaikki vaan samaan postaukseen. Reissun kolmantena päivänä me pääasiassa vaan shoppailtiin. Ensiksi käytiin ostamassa Galeries lafayette -tavaratalosta mulle farkut, mut ihmeen kaupalla onnistuttiin seikkailemaan siellä tunti jos toinenkin. Pian alkoi taas vatsat kurnimaan, joten suunnattiin ensimmäiseen vastaantulevaan raflaan, jossa yllätykseksemme meille oltiin taiteiltu sydämen malliset pizzat. Kyllä kelpasi! Seuraavaksi suuntasimme Rue de rivolille ja matkalla törmättiin ruotsalaisiin bloggaajiin. Itse en kyseisten likkojen blogeja aikaisemmin ollu vakituisesti lukenut, mut Janni Deler oli kyllä niin ystävällinen tapaus et oli pakko aloittaa! Saija sen sijaan tiesi aikalailla kaiken heistä ja siinä keskustelujen edetessä joka toinen lause hänen suustaan tuntui olevan "yes I know" :D Shoppailujen jälkeen raahauduttiin superväsyneenä ja sen takia vähän vastahakoisestikin vielä riemukaarelle. Sekin kuitenkin osoittautui meidän molempien toiseksi lempparikohteeksi, sillä sieltä avautuva valomeri oli ihan mieletön! Eikä siitäkään muuten tarvinut maksaa mitään, kun vaan vilautti passia kassalla!
Viimeiselle päivälle meillä oli loistava suunnitelma kävellä päämäärättömästi ympäriinsä ja vaan yksinkertaisesti nauttia Pariisista. No suunnitelma meni mönkään, kun koko päivän tuli vettä taivaan täydeltä. Niimpä me käytiin ottamassa ranskalaiset manikyyrit, syötiin hyvin, syötiin pikkasen lisää jälkkäriksi ja metsästettiin vintagekauppoja. Nauttimisessa ainakin onnistuttiin sateesta huolimatta! Illalla lähdettiin tsekkaamaan vielä Champs-Élysées ja lähdettiin takaisin hotellille. Meillä oli tarkoituksena käydä vielä myös Pariisin yössä, mutta harmiksemme Saijalla iski paha migreeni, jonka takia oltiin jumissa hotellilla loppuilta.
Toisaalta ihan hyvä, että ei lähdetty mihinkään, sillä seuraavana päivänä viinipulloa avatessamme huomattiin, että eihän meillä ollut mitään millä sen ois saanut auki. Oltiin myös muistettu meidän lennon lähtöajat ihan päin seiniä, joten oltais varmaan oltu lentokentällä kevyet viisi tuntia liian aikaisin. Sen sijaan saatiin jännittää että ehditäänkö lennolle ollenkaan, koska fiksuina tyttöinä aamulla viinipulloa epätoivoisesti avatessamme jätettiin lähtö ihan viimetippaan. Päädyttiin myös valitsemaan metrojen sijasta suoraan kentälle menevä bussi, joka osoittautuikin aika hitaaksi vaihtoehdoksi ja jäi vielä ihan väärään terminaaliin. Siellä sitten koko matkustamon ja kuskin kanssa ihmeteltiin että millähän ihmeellä tästä pääsisi oikeaan paikkaa.
Lopulta selvittiin terminaaliin ja päästiin jännittämään seuraavaa mutkaa matkassa: onko check in vielä auki. No koneella se ei ainakaan onnistunut, joten meidät ohjattiin tiskille, jossa meille kerrottiin että lento on ylibookattu eikä meille välttämättä ole tilaa lennolla. Kuitenkin lopulta päästiin koneeseen, joka vielä kirsikkana kakun päällä oli puolitoista tuntia myöhässä. Täytyy sanoa että Frankfurtiin palatessa oli aika kotoisa olo, kun taas ymmärsi ja tuli ymmärretyksi ja ylipäänsä tiesi miten hommat täällä toimii!
Viimeiselle päivälle meillä oli loistava suunnitelma kävellä päämäärättömästi ympäriinsä ja vaan yksinkertaisesti nauttia Pariisista. No suunnitelma meni mönkään, kun koko päivän tuli vettä taivaan täydeltä. Niimpä me käytiin ottamassa ranskalaiset manikyyrit, syötiin hyvin, syötiin pikkasen lisää jälkkäriksi ja metsästettiin vintagekauppoja. Nauttimisessa ainakin onnistuttiin sateesta huolimatta! Illalla lähdettiin tsekkaamaan vielä Champs-Élysées ja lähdettiin takaisin hotellille. Meillä oli tarkoituksena käydä vielä myös Pariisin yössä, mutta harmiksemme Saijalla iski paha migreeni, jonka takia oltiin jumissa hotellilla loppuilta.
Toisaalta ihan hyvä, että ei lähdetty mihinkään, sillä seuraavana päivänä viinipulloa avatessamme huomattiin, että eihän meillä ollut mitään millä sen ois saanut auki. Oltiin myös muistettu meidän lennon lähtöajat ihan päin seiniä, joten oltais varmaan oltu lentokentällä kevyet viisi tuntia liian aikaisin. Sen sijaan saatiin jännittää että ehditäänkö lennolle ollenkaan, koska fiksuina tyttöinä aamulla viinipulloa epätoivoisesti avatessamme jätettiin lähtö ihan viimetippaan. Päädyttiin myös valitsemaan metrojen sijasta suoraan kentälle menevä bussi, joka osoittautuikin aika hitaaksi vaihtoehdoksi ja jäi vielä ihan väärään terminaaliin. Siellä sitten koko matkustamon ja kuskin kanssa ihmeteltiin että millähän ihmeellä tästä pääsisi oikeaan paikkaa.
Lopulta selvittiin terminaaliin ja päästiin jännittämään seuraavaa mutkaa matkassa: onko check in vielä auki. No koneella se ei ainakaan onnistunut, joten meidät ohjattiin tiskille, jossa meille kerrottiin että lento on ylibookattu eikä meille välttämättä ole tilaa lennolla. Kuitenkin lopulta päästiin koneeseen, joka vielä kirsikkana kakun päällä oli puolitoista tuntia myöhässä. Täytyy sanoa että Frankfurtiin palatessa oli aika kotoisa olo, kun taas ymmärsi ja tuli ymmärretyksi ja ylipäänsä tiesi miten hommat täällä toimii!
torstai 21. huhtikuuta 2016
On aika jees...
Tammikuussa kirjoittelin au pair realitystä, eli asioista, joita ei ehkä epä-au paireille (mikä tähän on oikee sana? :D?) ensimmäisenä tuu mieleen tästä jobista ja joista ei myöskään paljoa puhuta. Myöhemmin löysin myös toisen samaa aihetta käsittelevän postauksen >klik<, enkä ois kyllä itse osannut juuri paremmin niitä asioita laittaa. My life exactly! Kuitenkin, omia postauksia jälkikäteen lukeneena tää mun blogini ei kyllä anna au pairiudesta kovin kaksista kuvaa. Eihän tää nyt joka päivä yhtä itkua ja hampaiden kiristystä ole, ei todellakaan. Siispä tällä kertaa ajattelin kirjoitella asioista, jotka tässä au pairina olemisessa ja ylipäätään ulkomailla asumisessa on aika jees! Kuvituksena toimii random julkaisemattomat räpsyt viimeisen parin kuukauden ajalta.
... saada lapsilta pieniä "rakkaudenosoituksia", kuten piirrustus jossa minäkin olen mukana tai vaikkapa itse tehty käsikoru.
On aika jees...
... kailottaa suomea puhelimessa taikka kaupungilla suomityttöjen kanssa kovaan ääneen, ilman että kukaan ymmärtää. Toki tulee varmaan vielä sekin päivä kun joku suomalainen tulee vastaan just kun juttujen taso ei oo sieltä parhaimmasta päästä, heh!
... että työpaikalle mennessäni mun ei tarvitse muuta kuin vetää housut jalkaan ja kävellä portaat alas.
... asua keskellä Eurooppaa. Esimerkiksi, pääsen tästä Pariisiin yhtä nopeasti kuin Suomessa mulla kestäisi ajella mummolaan. Oonkin päässyt tän kahdeksan kuukauden aikana käymään neljässä eri maassa sekä 13:ssa eri Saksan kaupungissa!
... huomata osaavansa vierasta kieltä niin, että pystyy hoitamaan sillä asiat ja muutenkin kommunikoimaan oikeastaan aiheesta kuin aiheesta. Toki täydellistä se ei ole, mutta sillä selviää!
... että perushyvä viinipullo maksaa marketissa 2,20e
... että suht tasokkaassakin ravintolassa saa ateriat juomineen noin kympillä.
... kun hostlapsiin kehittyy läheinen suhde. En tuu varmasti ikinä unohtamaan niitä hetkiä, kun lauletaan yhdessä unilauluja, luetaan iltasatua sylikkäin, katsotaan telkkarista the voice kidsiä tai kerrotaan salaisuuksia.
... kun hostlapsiin kehittyy läheinen suhde. En tuu varmasti ikinä unohtamaan niitä hetkiä, kun lauletaan yhdessä unilauluja, luetaan iltasatua sylikkäin, katsotaan telkkarista the voice kidsiä tai kerrotaan salaisuuksia.
... kun näkee hostlapsien kehittyvän jatkuvasti, vieläpä jos on itse edesauttanut sitä. Tuoreen viisivuotiaan kanssa ollaan esimerkiksi opeteltu kirjoittamaan, 9-vuotiaan kanssa ompelemaan ja 11-vuotiaan kanssa mm. tanssimaan ja laulamaan milloin mitäkin.
... että takaraivossa ei koko ajan kolkuttele deadlinet tai miljoona muuta juttua jotka pitäis tehdä, mutta ei kuitenkaan saa aikaiseksi. Vaikka välillä oonkin stressannut kovastikin siitä saanko tytöt paikkaan x ajoissa, tai että onko muut hommat nyt hoidettu just oikein, niin mun oma elämä on aika stressitöntä. Vapaa-ajalla mun ei tarvi juosta kellon perässä tai oo pakko tehdä yhtään mitään, mitä mua ei huvita. Niin tämä osuushan on siis kirjoitettu ennen pääsykoeaineiston julkaisua, nyt tilanne on nimittäin aikalailla päinvastainen!
... asua pois kotoa ja olla itsenäinen, muttei kuitenkaan tarvi olla nälkäkuoleman partaalla vaikka tili näyttäis miinusta.
... saada lapsilta pieniä "rakkaudenosoituksia", kuten piirrustus jossa minäkin olen mukana tai vaikkapa itse tehty käsikoru.
... asua Frankfurtissa. Tää yksinkertaisesti on vaan täydellinen kaupunki asua: täällä on ison kaupungin tuntua ja tekemistä löytyy laidasta laitaan, mutta silti pinta-alaltaan tää on pieni ja näppärä, eikä ihmisiäkään oo missään mitään järjettömiä massoja. Yleensä kun suurkaupungeissa saattaa joutua matkustamaan tuntitolkulla keskustaan, niin täällä oot puolessa tunnissa jo seuraavassa kaupungissa. Lisäksi täällä on tosi kansainvälinen ilmapiiri, paljon au paireja ja suomalaisia! Voisin hyvin kuvitella asuvani täällä pidempääkin, ellei Suomessa jo velvollisuudet kutsuisi.
... et mun frendit on aktiivisia keksimään tekemistä ja kutsumaan mua mukaan! Itse kun olen siinä asiassa aika laiska. Lähden kyllä mahdollisuuksien mukaan joka ikinen kerta messiin jos joku kysyy, mut liian harvoin tulee itse järkättyä mitään erikoisempaa tai edes pyydettyä kavereita kahville.
... kun lasten kanssa päätyy aina mitä hauskimpiin tilanteisiin - ja myös tilanteisiin joissa et ole edes mukana. Sain nimittäin eräänä aamuna herätä siihen, kun kuulin, miten meidän 5-vuotias pelasi alakerrassa lautapeliä mun kanssa. Ja siis mähän tosiaan oikeasti olin yläkerrassa vielä nukkumassa enkä ollut edes nähnyt koko tyttöä vielä sinä päivänä :D
... et mun frendit on aktiivisia keksimään tekemistä ja kutsumaan mua mukaan! Itse kun olen siinä asiassa aika laiska. Lähden kyllä mahdollisuuksien mukaan joka ikinen kerta messiin jos joku kysyy, mut liian harvoin tulee itse järkättyä mitään erikoisempaa tai edes pyydettyä kavereita kahville.
... kun lasten kanssa päätyy aina mitä hauskimpiin tilanteisiin - ja myös tilanteisiin joissa et ole edes mukana. Sain nimittäin eräänä aamuna herätä siihen, kun kuulin, miten meidän 5-vuotias pelasi alakerrassa lautapeliä mun kanssa. Ja siis mähän tosiaan oikeasti olin yläkerrassa vielä nukkumassa enkä ollut edes nähnyt koko tyttöä vielä sinä päivänä :D
keskiviikko 13. huhtikuuta 2016
Paris day 2 - sightseeing
Toka päivänä me herättiin hyvissä ajoin, käytiin erittäin hiilaripitoisella aamupalalla ja laittauduttiin. Siinä vaiheessa kun oltiin siinä vaiheessa, että päästiin lähtemään, oli meillä jo uudestaan nälkä. Niimpä napattiin viereisestä marketista mukaan evästä ja otettiin suunnaksi eiffel-torni, jonka edustalla pidettiin pientä piknikkiä. Eipä siinä kauaakaan ehditty pyöriä, ennen kuin alkoi kunnon rankkasade, joten päätettiin silloin olevan museopäivä.
Sit kun taas päästiin seuraavaan kohteeseen ja astuttiin ulos metrosta, aurinko paistoi taas täydeltä taivaalta, anteeks mitä? No, sehän sopi meille paremmin kuin hyvin. Ihailtiin Notre damea ensin ulkoa ja sitten sisältä päin, jonka jälkeen löydettiin jono, josta ois päässyt ylempiin kerroksiin. 18-25 -vuotiaat EU:n kansalaiset ois vieläpä päässyt ilmaiseksi, mutta harmiksemme näköalatasanne oli ilmeisesti juuri mennyt kiinni.
Notre damen tsekkaamisen jälkeen aurinko paisteli vielä kirkkaalta taivaalta, joten päätettiin et eihän meillä tässä mikään kiire museoimaan olekaan. Lähdettiin rauhassa kävelemään Seinejoen vartta, istuskeltiin ja nautittiin keväästä. Kun pilvet alkoivat taas lähestyä, alettiin pikkuhiljaa siirtymään Louvrea kohti. Sinnekkin muuten päästiin ilmaiseksi passia vilauttamalla! Louvressa käytiin ihmettelemässä sitä pakollista Mona lisaa, mut vielä enemmän ehkä ihmeteltiin turistimäärää siinä ympärillä. Koko museo oli täynnä toinen toistaan hienompia taideteoksia, mutta Mona lisa oli ainut johon joutui vähän jonottamaan ennen, kuin sitä pääsi eturivistä katselemaan. No, eipä mekään paljon muuta taidetta ehditty ihmettelemään ennen kuin koko museo meni kiinni. Siinä vaiheessa meillä alkoi masut jo kovasti kurnia, joten mentiin ensimmäiseen ravintolaan joka löydettiin. Ruuassa ei ollut kehumista, mutta kyllä sillä mahan suunnilleen täytti. Samalla ihmeteltiin ulkona iskenyttä raekuuroa. Pyörittiin vielä hetki siinä lähistöllä, kunnes lähdettiin bussilla takaisin hotellille syömään karkkia. Pariisissa kannattaa muuten säiden salliessa kulkea myös busseilla ja kävellen, jotta näkee ja kokee myös vähän muuta kuin turistikohteita. Ihan tavalliset kadutkin nimittäin on siellä tosi nättejä!
Parit postauksen kuvat lainattu Saijalta! En muuten käsitä mitä mun kuvien laadulle - lähinnä vaakakuville - tapahtuu bloggeriin siirrettäessä? Ne näyttää joko yliteräviltä tai sumeilta vähän kuvakoosta riippuen, vaikka flickrissä ja tietysti myös koneella laatu on vielä ihan mukiinmenevä. Joihinkin kuviin tulee myös vasempaan reunaan ärsyttävä musta raita. Minua häiritsee suunnattomasti, toivottavasti teitä ei!
keskiviikko 6. huhtikuuta 2016
Paris day 1 - Montmartre
Viimepostauksessa kerroinkin, että lauantaina lähdettiin suht ajoissa kotiin pakkaamaan tavaroita. Syy siihen oli se, et lähdettiin aamulla aikaisiin Pariisiin! Frankfurtissa lentokentällä oltiin tosi tarkkoja turvatarkastuksessa ja märkien hiusten takia mut tutkittiin alusvaatteita ja kengänpohjia myöten. Myös jo Charles de gaullen kentälle päästyämme kirottiin ranskan kieltä maan syvimpiin syövereihin, varsinkin koska harvat ranskalaiset osaa tai ainakaan suostuu käyttämään englantia. Lento kuitenkin sujui ongelmitta ja kentältä oikean junan löydettyämme löydettiin hotellille aika näppärästi.
Hotellilla ihmeteltiin ikkunasta Pariisin säätä, se nimittäin tuntui vaihtuvan rankkasateesta auringonpaisteeseen muutaman minuutin välein. Hetken mietittiin, että uskaltaakohan sinne ulos edes lähteä. Kuitenkin pakattiin kimpsut ja kampsut ja otettiin suunnaksi Montmartren kukkula. Onneksi mentiin, sillä metrosta ulos päästyämme aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta koko loppuillan!
Lähdettiin metroasemalta suunnistamaan ylöspäin sillä tiedettiin kukkulan huipulla olevan joku kirkko. Taas kerran mentiin taktiikalla "kivannäköiset portaat, mennään sinne", ja vitsi mitkä näkymät niiden portaiden yläpäästä avautuikaan!
Hetken maisemia ihasteltuamme lähdettiin kiertelemään kukkulaa ympäriinsä ja käytiinpä tuon jonkun kirkon sisälläkin. Peteltä etukäteen matkavinkkejä kysellessä Montmartren epämääräinen kuvaus "siellä on niitä taiteilijoita ja kahviloita" osoittautuikin yllättävän todenmukaiseksi, sillä pahimmilla turistirysäkeskittymillä niitä kahviloita ja taiteilijoita tosiaan oli ihan kyllästymiseen asti. Eniten mä tykkään kuitenkin siitä, kun lähdetään seikkailemaan omia reittejä pikkukaduille, joissa niitä turisteja ei niin paljoa näykkään. Niin me tehtiin myös tällä kertaa.
Hetken seikkailtuamme etsittiin tiemme vielä Moulin rougeen. Ei se meitä kumpaakaan varsinaisesti kiinnostanut, mut oltiin kuultu että se on must see paikka joten sinnehän sit oli mentävä! Käytiin vielä nappaamassa supermarketista iltapalaa ja painuttiin hotellille googlailemaan että mitähän nää nähtävyydet nyt edes oli. Mieleen jä vaan, että joku paavi oli kantanut päätään kyllä vain, omaa päätään kaksi kilometriä sieltä kirkolta, eli tärkeästä nähtävyydestä taisi olla kyse! Mulla kuitenkin Montmartre jäi Pariisin nähtävyyksistä lemppariksi ihan muista syistä; siellä turistikeskittymien ulkopuolella siis oli jotenkin tosi ihana tunnelma, eikä noissa maisemissa tai auringonlaskussakaan mitään valittamista ollut! Kiitokset siis Petelle matkavinkeistä, ilman niitä tuskin oltais tuosta nyppylästä ikinä kuultukkaan!
Hotellilla ihmeteltiin ikkunasta Pariisin säätä, se nimittäin tuntui vaihtuvan rankkasateesta auringonpaisteeseen muutaman minuutin välein. Hetken mietittiin, että uskaltaakohan sinne ulos edes lähteä. Kuitenkin pakattiin kimpsut ja kampsut ja otettiin suunnaksi Montmartren kukkula. Onneksi mentiin, sillä metrosta ulos päästyämme aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta koko loppuillan!
Lähdettiin metroasemalta suunnistamaan ylöspäin sillä tiedettiin kukkulan huipulla olevan joku kirkko. Taas kerran mentiin taktiikalla "kivannäköiset portaat, mennään sinne", ja vitsi mitkä näkymät niiden portaiden yläpäästä avautuikaan!
Hetken maisemia ihasteltuamme lähdettiin kiertelemään kukkulaa ympäriinsä ja käytiinpä tuon jonkun kirkon sisälläkin. Peteltä etukäteen matkavinkkejä kysellessä Montmartren epämääräinen kuvaus "siellä on niitä taiteilijoita ja kahviloita" osoittautuikin yllättävän todenmukaiseksi, sillä pahimmilla turistirysäkeskittymillä niitä kahviloita ja taiteilijoita tosiaan oli ihan kyllästymiseen asti. Eniten mä tykkään kuitenkin siitä, kun lähdetään seikkailemaan omia reittejä pikkukaduille, joissa niitä turisteja ei niin paljoa näykkään. Niin me tehtiin myös tällä kertaa.
Hetken seikkailtuamme etsittiin tiemme vielä Moulin rougeen. Ei se meitä kumpaakaan varsinaisesti kiinnostanut, mut oltiin kuultu että se on must see paikka joten sinnehän sit oli mentävä! Käytiin vielä nappaamassa supermarketista iltapalaa ja painuttiin hotellille googlailemaan että mitähän nää nähtävyydet nyt edes oli. Mieleen jä vaan, että joku paavi oli kantanut päätään kyllä vain, omaa päätään kaksi kilometriä sieltä kirkolta, eli tärkeästä nähtävyydestä taisi olla kyse! Mulla kuitenkin Montmartre jäi Pariisin nähtävyyksistä lemppariksi ihan muista syistä; siellä turistikeskittymien ulkopuolella siis oli jotenkin tosi ihana tunnelma, eikä noissa maisemissa tai auringonlaskussakaan mitään valittamista ollut! Kiitokset siis Petelle matkavinkeistä, ilman niitä tuskin oltais tuosta nyppylästä ikinä kuultukkaan!
maanantai 4. huhtikuuta 2016
Frankfurt sightseeing
Moikka taas pitkästä aikaa! Huh, viime postauksesta alkaakin olla jo aika kauan aikaa, mitenhän tälle mun postaustahdille näin on päässyt käymään? Joka tapauksessa, mulla on loma! Se tosin alkaa olla ohi ihan näillä näppäimillä, mutta ajattelin nyt tulla kertomaan miten se mulla meni.
Sain viimeviikon perjantaina Saijan vieraakseni tänne Frankfurtiin. Saija on käynyt täällä kerran aiemminkin, mutta silloin se oli vain pikavisiitti ennen Oktoberfesteille lähtöä, enkä ehtinyt näyttää Frankfurtista juuri rautatieasemaa enempää. Siksi tällä kertaa piti tehdä oikein perusteellinen turistikierros! Frankfurtissa ei ihan älyttömästi nähtävää ole, mut me keksittiin hyvin tekemistä koko päiväksi. Lähdettiin hyvissä ajoin aamupäivästä kävelemään lämpimän keväiseen auringon paisteeseen ja todettiin heti et ehkä takki oli sittenkin liikaa. Ensimmäisenä suunnattiin An der Welle:lle, joka on nimensä mukaisesti aallon muotoinen katu. Siitä jatkettiin matkaa Alte Operin kautta Zeilille, Frankfurtin pääkadulle.
Zeililtä löytyy kaikki vaate- ja kosmetiikkakaupat mitä tarvitsee, kuten bershka, zara ja H&M ja niissä pyörittiin aikamme. Zeilillä sijaitsee myös kauppakeskus myZeil, joka kannattaa käydä tsekkaamassa jo ihan hauskan arkkitehtuurinkin takia. Löydettiin sieltä myös näköalatasanne (Miten oon voinut viettää seitsemän kuukauden ajan about kaikki viikonloppuni siellä ilman, et oon eksynyt näköalatasanteelle aikaisemmin??) ja käytiin nappaamassa parit kuvat skylinen edustalla.
Kun oltiin hoidettu pakolliset shoppailut, lähdettiin taas jatkamaan turistikierrosta Römerin eli Frankfurtin vanhankaupungin aukion ja Eisener Stegin eli rakkauslukkosillan (näillä on varmaan myös jotkut hienot historialliset tarinat joista mulla ei oo mitään hajua) kautta Mainin rantaan. Oon koko talven unelmoinut, että sitten kun on lämmin niin sinne kyllä menen piknikille. Ja nyt vihdoin päästiin! Siinä sitten istuskeltiin varmaan useampi tunti, nautittiin kevään ensimmäisestä lämpimästä päivästä ja mietittiin et elämä on aika kivaa just nyt.
Mainilta me jatkettiin matkaa Taunusanlagelle, joka on nätti puisto pilvenpiirtäjien keskellä. Nappailtiin siinä parit kuvat ja painuttiin takaisin Zeilille katsomaan pupujen juoksukilpailua ja moikkailemaan paria suomityttöä. Pian alettiin olla jo aika poikki, joten lähdettiin takaisin kotiin tekemään ruokaa ja pakkailemaan seuraavaa päivää varten. Siitä lisää sitten seuraavassa postauksessa!
Sain viimeviikon perjantaina Saijan vieraakseni tänne Frankfurtiin. Saija on käynyt täällä kerran aiemminkin, mutta silloin se oli vain pikavisiitti ennen Oktoberfesteille lähtöä, enkä ehtinyt näyttää Frankfurtista juuri rautatieasemaa enempää. Siksi tällä kertaa piti tehdä oikein perusteellinen turistikierros! Frankfurtissa ei ihan älyttömästi nähtävää ole, mut me keksittiin hyvin tekemistä koko päiväksi. Lähdettiin hyvissä ajoin aamupäivästä kävelemään lämpimän keväiseen auringon paisteeseen ja todettiin heti et ehkä takki oli sittenkin liikaa. Ensimmäisenä suunnattiin An der Welle:lle, joka on nimensä mukaisesti aallon muotoinen katu. Siitä jatkettiin matkaa Alte Operin kautta Zeilille, Frankfurtin pääkadulle.
Zeililtä löytyy kaikki vaate- ja kosmetiikkakaupat mitä tarvitsee, kuten bershka, zara ja H&M ja niissä pyörittiin aikamme. Zeilillä sijaitsee myös kauppakeskus myZeil, joka kannattaa käydä tsekkaamassa jo ihan hauskan arkkitehtuurinkin takia. Löydettiin sieltä myös näköalatasanne (Miten oon voinut viettää seitsemän kuukauden ajan about kaikki viikonloppuni siellä ilman, et oon eksynyt näköalatasanteelle aikaisemmin??) ja käytiin nappaamassa parit kuvat skylinen edustalla.
Kun oltiin hoidettu pakolliset shoppailut, lähdettiin taas jatkamaan turistikierrosta Römerin eli Frankfurtin vanhankaupungin aukion ja Eisener Stegin eli rakkauslukkosillan (näillä on varmaan myös jotkut hienot historialliset tarinat joista mulla ei oo mitään hajua) kautta Mainin rantaan. Oon koko talven unelmoinut, että sitten kun on lämmin niin sinne kyllä menen piknikille. Ja nyt vihdoin päästiin! Siinä sitten istuskeltiin varmaan useampi tunti, nautittiin kevään ensimmäisestä lämpimästä päivästä ja mietittiin et elämä on aika kivaa just nyt.
Mainilta me jatkettiin matkaa Taunusanlagelle, joka on nätti puisto pilvenpiirtäjien keskellä. Nappailtiin siinä parit kuvat ja painuttiin takaisin Zeilille katsomaan pupujen juoksukilpailua ja moikkailemaan paria suomityttöä. Pian alettiin olla jo aika poikki, joten lähdettiin takaisin kotiin tekemään ruokaa ja pakkailemaan seuraavaa päivää varten. Siitä lisää sitten seuraavassa postauksessa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)