Moikka! Niinkun edellisessä postauksessa vähän mainitsinkin, niin viime viikonloppu kului Oktoberfesteillä Münchenissä Saijan kanssa. Matkat oltiin varailltu valmiiksi jo suomen puolella. Kuvasaldo jäi tälläkertaa pelkästään puhelimen kuviin, sillä päätettiin molemmat jättää järkkärit ihan suosiolla kotiin.
Saavuttiin Müncheniin bussilla perjantaina iltapäivästä, haettiin kaupasta evästä ja otettiin u-bahn hotellille. Laittauduttiin rauhassa, kertailtiin kuulumisia, kuunneltiin musiikkia ja maisteltiin viiniä. Illasta lähdettiin suunnistamaan hotellilta keskustaan ja illan parhaat kommellukset sattuikin tässä välillä. Laulettiin mm. metrossa maamme laulua, ostettiin kaupasta vielä vähän lisää viiniä ja vessapaperia, käytiin puskapissalla Münchenin keskustassa, otettiin kuvia poliisin kanssa, lähetettiin snäppejä Niko Saariselle
?!? ja kaikkea muuta perusbeisikkiä.
Alueelle selvittyämme herätettiin jostain syystä paljon huomiota ja monet tuli ottamaan meidän kanssa yhteiskuvia tai muuten vaan rupattelemaan. Joitakin tapauksia jouduttiinkin sit juoksemaan karkuun loppuilta ja pian päätettiinkin lähteä määkkärin kautta takaisin hotellille.
Lauantaille meillä oli kunnianhimoinen suunnitelma herätä yhdeksältä ja suunnata alueelle aikaisin jonottamaan oluttelttoihin. Sattuineista syistä fiilis ei ollut sama aamulla, joten päätettiin ottaa rennosti ja mennä fiiliksen mukaan. Loppujen lopuksi päädyttiin taas hotellilla tissuttelemaan viiniä, tekemään luonneanalyysejä, muistelemaan lukioaikoja ja bailaamaan kahdestaan. Kun aurinko alkoi pilkistämään pilvien välistä, päätettiin napata viinit kainaloon ja jatkaa tätä piknikin merkeissä jossain puistossa. Kateltiin menoa keskustassa ja ihan vahingossa päädyttiin u-bahnilla keskelle festialuetta.

Pyörittiin siellä taas aikamme ja käytiin kiertämässä myös muutama olutteltta. Aluksi aateltiin jättää ne kokonaan välistä, koska luultiin että joudutaan jonottamaan sinne kauan. Onneksi mentiin, sillä ekaan telttaan ei ollut laisinkaan jonoa ja toiseen päästiin jonojen ohi. Vitsi että siellä oli hyvä meno! "Teltat" oli koristeltu kauniiksi ja ne oli täynnä hyväntuulisia, dirndleihin ja lederhoseneihin
jotka muuten ei ollut yhtään hassumman näköisiä pukeutuneita paikallisia. Eka teltta oli valtava ja vähän perinteisempi, jossa istuttiin pöydässä ja lavalla oli menossa joku perinnetanssishow. Se oli kiva nähdä, mut siellä me ei kauaa viihdytty. Toinen teltta oli pienempi, joten luonnollisestikkin siellä oli tiiviimpi tunnelma. Teltasta löytyi tanssilattia, mutta porukka steppasi myös pöydillä. Siellä oli myös joku bändi esiintymässä, jonka kaikkien biisien sanat menivät suurinpiirtein näin: "la-la-laa-lala-la laa" ja tunnelma oli aivan katossa!

Etukäteen meillä ei oikeastaan ollut mitään käsitystä millaisille festeille oltiin edes menossa, tiedettiin vaan että siellä juodaan olutta isoista tuopeista ja paljon. Ei oikeastaan oltu kovin tietoisia edes että missä mikäkin paikka sijaitsee, mut kaikkiin tarvittaviin paikkoihin löysi hyvin tyylillä "mennään sinne mihin noikin menee" tai ihan vanhanaikaisesti apua kysymällä. Wiesnille selvittyämme oltiin aika yllättyneitä siitä, että alue muistutti enemmän isoa huvipuistoa kuin ryyppyfestareita. Silmiin ei osunut kuin muutama överit vetänyt tapaus, vaikka tuopit olikin litran kokoisia. Festien ikähaarukka oli vauvasta vaariin ja kaikilla näytti olevan tosi hauskaa. Oletus oli myös että festit on pääasiassa turistien juttu, mut suurin osa ihmisistä varsinkin teltoissa oli paikallisia. Nää festithän kestää kuukauden ja luettiinkin jostain että paikalliset saattaa töiden jälkeen vetää perinnevaatteet päälle, hiukset letille ja suunnata yksille montakin kertaa viikossa.
Müncheniä me ei hirveästi keritty näkemään, sinne pitää siis palata uudestaan. En tiedä oisinko välttämättä Suomesta asti lähtenyt noita festejä varten tänne lentämään, mutta tästä läheltä kun pääsi käymään niin oli kyllä kokemisen arvoinen juttu! Mulla oli tosi hauskaa ja festeistä jäi tosi hyvät fiilikset, mut kaikista kivointa oli nähdä Saijaa taas puolentoista kuukaudeen jälkeen!
Nauran ääneen ko mietin noita meiän toilailuja...ompahan taas jotakin mitä kiikkustuolissa voi hymyssä suin muistella! Alina oot ihana<3
VastaaPoistaPost, Link, Banner Anforderung
VastaaPoistaHallo ,
Wir suchen für Bloggerinnen mit einen einzigartigen Geschmack wie Sie, um eine kooperative Geschäftsbeziehung aufzubauen. Miaberlin.de spezialisiert in maßgeschneiderte Abendkleider, Brautkleider, und Kleider für besondere Anlässe. Wir hätten gern wenn Sie für uns ein Post schreiben und uns ein Banner geben könnten. Wenn Sie interessiert sind kontaktieren Sie uns an miaberlinbacklinks@yahoo.com (Wir werden Ihnen die Details schicken).
Wir freuen uns von Ihnen zu hören.