Loma kotimaassa

Moikka pitkästä aikaa! Mulla oli tarkoituksena tehdä Suomen puolelta vähän reaaliaikaisempaa postausta, mut loppujenlopuksi en halunnut käyttää mun lyhyttä lomaa koneella istumiseen. Mullahan ei lomalle ollut sen kummempia suunnitelmia kun rentoutua ja olla vaan, mut miten kävikään: juoksin koko ajan pää kolmantena jalkana ympäri Kemiä ja Lappia, jotta kerkeäisin tekemään mahdollisimman paljon ja näkemään kaikkia ihmisiä. Saija mulle vähän sarkastisesti tokaisikin "ylläri että sulle käy noin" koska tiedossahan se oli. Mun elämä nyt vaan tuppaa olemaan kaaosta vaikka mitä tekisi tai vaihtoehtoisesti makaan vaan kotona saamatta mitään järkevää aikaiseksi, joka johtaa vielä isompaan kaaokseen. Kaaoksesta huolimatta mulla jäi silti esimerkiksi sukulaiset ja pari kaveria näkemättä ja muitakin juttuja tekemättä, mut selvähän se on että ei lyhyen loman aikana kaikkeen ehdi.

Joka tapauksessa mulla oli Suomessa aivan ihanaa! Sunnuntai-iltana mä lensin Ouluun, jossa mua äiti ja Pete olikin jo vastassa. Mä olin viimeksi syönyt aamulla, joten mentiin keskustaan syömään ja vaihtamaan kuulumiset. Tän jälkeen mä pääsin pitkästä aikaa auton rattiin, kun ajeltiin Kemiin ja uuteen kotiin. Ja kodiltahan se heti tuntuikin, vaikka tavaroiden paikat mulla olikin hukassa. Mut eikö se niin ookkin että home is where your heart is. Äiti oli tehnyt mulle synttärikakun ja sen syömisen jälkeen mä karkasinkin jo moikkaamaan kamuja. Siinä hengaillessa olo olikin jo sellainen kuin missään en olisi ollutkaan!

Loman aikana mä kävin myös pikkuveljen joulujuhlissa, kampaajalla, tankotanssimassa, kasvohoidossa, viimehetken jouluostoksilla, saunassa, rajalla alennusmyynneissä shoppailemassa, useamman kaverin luona hengaamassa sekä dimaressa pitsalla. Jouluksi me ajeltiin Kittilään mummolaan, jossa lähinnä rentoiltiin ja syötiin sekä tietty jaettiin lahjat. Sain myös katsottua pari jaksoa hottiksia ja salkkareita, jotka ei täällä Saksan puolella näy. Muutamaa loskapäivää lukuunottamatta Lapin luonto pisti parastaan koko reissun ajan ja saatiin nauttia revontulista, pakkasesta, auringonlaskuista sekä kaamoksesta. 

Tapaninpäivänä ajeltiin takaisin kotiin, johon olin kutsunut parhaat kaverit juhlimaan mun synttäreitä, suomikodin tupareita ja kaikkia kissanristiäisiä mitkä Saksassa ollessani missasin. Pääideana oli kuitenkin vain saada koko porukka kasaan, joka ehkä about ensimmäistä kertaa ikinä jopa onnistui! Kuviakin räpsittiin yli sata, mut tällä kertaa vaan nää kaksi päätyi julkaisukelpoiseksi, hah. Mulla oli sairaan hauska ilta, varsinkin ennen baariin lähtöä kun oltiin kaikki vielä koolla!

Tiistaina mulla sitten koitti taas lähtö. Etukäteen mulla oli siitä tosi sekavat fiilikset: mitä jos en enää haluakkaan lähteä. No, loppujen lopuksi mun osalta se meni tosi iisisti, en tiputellut yhtäkään kyyneltä vaan marssin turvatarkastuksesta läpi hymyissä suin. Ja mikäpä siinä ois ikävää ollutkaan, justhan mä näin et Suomessa kaikki oli ennallaan ja tällä kertaa tiesin myös mitä Saksassa odottaa. Saksan kodissa en ehtinyt edes ovesta sisään, ennen kun mussa roikkui jo kolme iloista apinaa halailemassa ja kertomassa joululahjoistaan. Toin heille myös pienet paketit Suomesta, jotka kuulemma oli parhaat ikinä, koska niihin oli pukki osannut valita just lempparisuklaat. Vaikka noi kakrut on välillä aikamoisia riiviöitä, niin osaa ne olla aika ihaniakin!